Digitutor ja ikuinen innokas oppija

25.05.2021

Alli Laitinen on paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, myös digitutor työpaikallaan Kosken koulukeskuksessa, Imatralla.
Mutta mitä se sellainen digitutor oikein tekee?
– Digitutorin tehtäviin kuuluu olla kollegoiden tukena arjen digipedagogiikassa, Alli kertoo.
Digitutor on pedagogisen käytön mentor ja voi auttaa kollegoitaan mm. akuuteissa digiongelmissa. Tämän lisäksi Alli toteuttaa kollegoidensa ideoita digitaalisiin oppitunteihin ja projekteihin.
– Olen kannustanut opettajia kertomaan ideoistaan ja autan ideoiden eteenpäinviennissä ja myöskin tarvittaessa tuen luokassa. Opastan myös SMART-näyttöjen ja ohjelmistojen kanssa tarvittaessa. 
Joskus myös digitutorin luo tullaan aiheen kanssa, jota hän ei itsekään hallitse.
– Näin kävi Minecraft-valinnaiskurssin kanssa. Minecraft ei ollut tuttu, joten en pystynyt suoraan auttamaan kurssin suunnittelussa, joten päädyin yhdessä kollegoiden kanssa opiskelemaan peliä School of gaming-kurssille, Alli kertoo.
– Myöskään digitutor ei osaa heti kaikkea, mutta sitten opettelen ja opetan eteenpäin. Olen onnekas siinä mielessä, että minulla ei ole tekniikan tai ohjelmistojen pelkoa. Kokeilen kaikkea surutta.

Digisalonki

Allin luokkatilan nimi on Digisalonki. Vaikkakaan väistötiloissa sijaitsevan luokan fyysiset puitteet eivät aivan täytä salongin määritelmää, nimi on ja pysyy käytössä. Nimi juontaa juurensa vanhaan, jo purettuun koulukeskukseen, jossa sijainneen aiemman luokkatilan nimi oli Allin Kirjallinen Salonki. Uuteen syksyllä käyttöön otettavaan koulukeskukseen rakentuu uusi ja uudistettu Digisalonki; digitaalisen oppimisen paikka, jossa kokeillaan ja opitaan uutta yhdessä. Alli kiittelee sitä, että alun alkaenkin Digisalonkia ei kiinnitetty fyysiseen tilaan. Oppimistilat ovat sähköisiä, jolloin seinät eivät ole tärkeä elementti luokkatilassa.

Ihmisten välistä vuorovaikutusta etsimässä.

Oppilailla on Kosken koulukeskuksessa henkilökohtaiset laitteet ja he lähtevätkin Allin mukaan usein innokkaasti kokeilemaan uutta. Hänen oppilaansa ovat pääsääntöisesti yläkouluikäisiä, jolloin haasteita tuovat pelit, jotka antavat pelaajalle dopamiiniryöpyn ja koukuttavat.
– Olen miettinyt oppimispelejä juuri tästä näkökulmasta. Pyrin opastamaan oppilaita ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, eivätkä oppimispelit vaikuta oppilaisiin samalla tavalla, kuin koukuttavat pelit.
– Olin käyttänyt jo paljon digitaalisia välineitä ennen koronaepidemiaa, joten omalla kohdallani ei varsinaista digiloikkaa tarvittu. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sen, että suurin tarve oppilaiden parissa oli jakamiselle ja keskustelulle. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa keskustelu on tärkeää, kunhan opettaja ohjaa keskustelun pysymään opittavassa aiheessa. Opettaja asettaa keskustelulle tavoitteen ja raamit, nuoret luovat sisällön omilla ajatuksillaan ja oivalluksillaan.

Alli Laitinen oivalsi etäopiskelun aikana, että digitaalisilla välineillä opettaja saa kaikki mukaan vuorovaikutukseen. Hän käyttää etäopiskelusta tuttuja metodeja myös lähiopetuksesa.
– Esitän kysymyksen luokalle ja jokainen vastaa nimettömänä. Keräämme SMART-älynäytölle myös kommentteja ja kuka tahansa saattaa lukea kenen tahansa vastauksen. Tämän olen huomannut auttavan vuorovaikutusta: näin oppilaat, jotka yleensä vetäytyvät, pääsevät myös ääneen, vaikka sitten nimettömänä. Merkitystä ei ole sillä kuka sanoo, vaan mitä sanotaan. 

Lukeminen on eloonjäämistaito

Alli lainaa Aleksis Salusjärveä: “Lukeminen on eloonjäämistaito.
Lukutaitohan on muutakin kuin kaunokirjallisuuden lukemista. Markkinoin lukemista omille oppilailleni aiheiden kautta. Mikä nuoria kiinnostaa? Toivon, että heillä on lukevan aikuisen malli elämässään ja myös kirjoja esillä. Jos olet kirjojen lähellä, luultavammin myös päädyt lukemaan niitä.
Alli on tuonut luokilleen myös lukutunnin rutiiniksi.
– Lähestytään tätä tosiaan aina sen aiheen kautta ja tämän lisäksi käytän ns. Viikon teksti -metodia. Tämän kevätlukukauden ajan kahdeksasluokkalaiset ovat viikoittain lukeneet tekstin, on se sitten uutisteksti, kirjoitus seinällä, nettisivun tekstiä yms. ja he ovat aina vastanneet samoihin kysymyksiin:
Mikä teksti on kyseessä?
Kuka tekstin on tehnyt?
Kuka siinä puhuu?
Kenelle teksti on suunnattu?
Minkä takia teksti on tehty? Mihin sillä pyritään?
– Näin oppilaat oppivat käsittelemään tekstiä ja miettimään se syvempää merkitystä sekä myös tekstin kirjoittajaa.
Alli on alan tutkimusten myötä huolissaan lukutaidon tasosta Suomessa.
– Kaikkihan me tarvitsemme lukutaitoa. Pitää ajatella niin, että jossain kohtaa on syytä jättää joitain asioita pois sitten lukemisen tieltä. Pyritään löytämään jokaisen oppilaan vahvuudet ja vahvistamaan juuri niitä. Lukea ei voi liikaa.

 

Alli Laitinen on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kokenut digitutor Kosken koulukeskuksesta Imatralta.

Edu VIP

Liity Edu VIP-klubiin

Saat etuja, ideoita, vinkkejä ja tukea opetusalan ammatilliseen kehittymiseen.

Kiitos liittymisestä! Kuullaan pian!